Fysio- ja ratsastusterapia Jaana Ratamaa

Mitä ratsastusterapia on?

Ratsastusterapia on kokonaisvaltaista kuntoutusta, jossa kuntoutuja, hevonen ja ratsastusterapeutti yhdessä tekevät töitä yksilöllisesti asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi. Se vaatii terapeutilta herkkyyttä ja ammattitaitoa havainnoida ja ohjata sekä ihmistä, että hevosta heidän keskinäisessä vuorovaikutuksessaan ja auttaa kuntoutujaa etenemään kohti asetettuja tavoitteita.

Ratsastusterapian ensisijainen vaatimus on turvallisuus, jonka edellytyksenä on luottamuksellinen ja toimiva vuorovaikutus kuntoutujan, hevosen ja terapeutin välillä. Hevosen ja terapeutin tuleekin olla tehtäväänsä koulutetut. Ratsastusterapeutti-SRT -nimikettä saa käyttää ja terapiaa toteuttaa vain ratsastusterapeutin koulutuksen suorittanut henkilö. Terapiassa on usein mukana myös koulutettu terapia-avustaja.

Ratsastusterapia ei ole vammaisratsastusta, joka on harrastustoimintaa . Ratsastusterapiassa yleensä tavoitteena ei ole ratsastustaito vaan oman kehon hallitseminen. Harvat ratsastusterapiaa saavat asiakkaat pystyvät jatkamaan ratsastusta harrastustoimintana.

Ratsastusterapeuttien koulutus toteutuu Ypäjän Hevosopistossa yhteistyössä Suomenratsastusterapeutit ry:n kanssa. Koulutus kestää yli 3 vuotta ja pääsyvaatimuksena on sosiaali-,terveys- tai kasvatusalan ammattitutkinto, 2 vuoden työkokemus sekä hyvä hevosmiestaito. Suomessa ratsastusterapeuttien koulutus on alkanut 1988.

Mikä ratsastusterapiassa vaikuttaa?

Hevonen on yhteistyöhaluinen, herkkä eläin, jolla monia terapian toteutukseen soveltuvia ominaisuuksia. Hevonen tuottaa kävellessään noin 80-100 moniulotteista, symmetristä ja rytmistä liikeimpulssia. Selässä istujaan siis kohdentuu ihmisen kävelymallia simuloiva harjoitusvaikute, jota terapeutti voi vielä tehostaa ohjaamalla joko käsillään tai sanallisesti. Kun tähän vielä lisätään hevosen lämpö, joka on 1,5 astetta ihmisen ruumiinlämpöä korkeampi, saadaan aikaan vaikutus, jota on mahdotonta jäljitellä mekaanisesti.

Hevosen liike vaikuttaa ihmiseen tasapaino- ja liikeaistijärjestelmien kautta sekä stimuloi vahvasti myös tuntoaistia. Lisäksi myös muut aistijärjestelmät saavat paljon viestitietoa. Nämä aistimukset auttavat ihmistä parantamaan tietoisuutta omasta kehosta sekä sen suhteesta ympäristöön ja tilaan ja näin liikkeiden suunnittelu ja ohjaus paranevat.

Hevonen on laumaeläimenä hyvin kontaktiin pyrkivä, yhteistyöhaluinen ja sosiaalinen olento. Toiminta hevosen kanssa on palkitsevaa ja motivoivaa. Se tarjoaa paljon onnistumisen kokemuksia, mutta hevonen hyväksyy myös epäonnistumisen ja rohkaisee yrittämään uudelleen.

Ratsastusterapian keinot

Ratsastusterapian tavoitteet ovat aina yksilöllisiä ja terapia suunnitellaan niiden mukaisesti. Ratsastusterapeutin pohjakoulutuksesta riippuen terapiassa painottuvat mm. motoriset, pedagogiset ja psykologiset tavoitteet.

Terapian toteutus ei aina tapahdu pelkästään hevosen selässä ratsastaen. Terapia voi sisältää myös hevosen taluttamiseen, hoitoon ja käsittelyyn liittyviä tehtäviä, joilla saadaan aikaan toiminnallisia harjoituksia, jossa kuntoutuja on mukana hyvin kokonaisvaltaisesti kehollaan, tunteillaan ja ajatuksillaan. Hevonen ja talliympäristö tarjoavat lähes rajattomat mahdollisuudet harjoitella erilaisia päivittäisiin toimintoihin liitettäviä asioita.

Ratsastusterapian tavoitteena on usein tasapainon, kehonhallinnan sekä kävelyn harjoituttaminen mutta siinä huomioidaan aina myös vuorovaikutukselliset tavoitteet ja pyrkimys itseohjautuvuuteen sekä opittujen taitojen ja kokemusten siirtämistä jokapäiväiseen elämään. Terapiassa voidaan tarvittaessa käyttää vaihtoehtoisia kommunikaatiomuotoja, kuten viittomia sekä valo- että pcs -kuvia ja toimintataulua.

Ratsastusterapian soveltuvuus

Ratsastusterapia soveltuu monille kuntoutujille, joilla on ongelmia liikunta- ja toimintakyvyssään. Tyypillisimpiä vammaryhmiä ovat MS, AVH, CP, kehitysvammat, autismi ja ADHD ja mielenterveyskuntoutujat.

Terapian soveltuvuus arvioidaan aina yksilöllisesti. Terapiaa toteutetaan hoitosarjoina, joiden pituus vaihtelee kuntoutujan tavoitteiden ja kykyjen mukaan. Sarjat voivat olla esimerkiksi 20-45 kertaa/ vuosi ja yksittäisen terapiatunnin kesto vaihtelee 45-90 minuutin välillä, jälleen kuntoutujan kykyjen ja parhaan mahdollisen harjoitusvaikutuksen aikaansaamisen mukaan.

Ratsastusterapiaa voi saada alle 65-vuotias Kelan vaikeavammaisten lääkinnällisenä kuntoutuksena , jolloin se toimii fysio- tai toimintaterapian tukimuotona. Terapiaan pääsyn edellytyksenä on kuntoutustyöryhmän tai lääkärin suositus kuntoutussuunnitelmassa sekä Kelan maksama korkeampi erityishoitotuki tai eläke. Myös kunnat, kuntayhtymät, sairaanhoitopiiri, vakuutusyhtiöt tai asiakas itse voi toimia maksajana.

Lisätietoja: Jaana Ratamaa
sähköpostiosoite